Olen rakastunut! Uusi rukkini on aivan ihana. Siis nyt kun sain sen koottua oikein…
Käyttäydyin nimittäin miehille tyypilliseen tapaan, enkä suostunut lukemaan kokoamisohjeita vaan kasasin osat yhteen maalaisjärkeä ja päättelykykyä käyttäen. Muuten menikin hyvin, mutta rukki ei suostunut pyörimään kunnolla vaan vaati hurjaa ponnistelua, jotta siihen sai poljettua vauhtia ja mutteritkin putoilivat omia aikojaan pois paikoiltaan pyörän pyöriessä. Noh, lopulta oli aika luovuttaa ja tarttua kirjoitettuun ohjeeseen – prikat oikeaan järjestykseen ja avot, nyt toimii.
Tein iltapuhteina pari pientä kokeilua huovutusvillalla:
Oikealla on karstattuna sekaisin paria lilan sävyä ja luonnon mustaa. Tein yhdestä lepereestä todella ohutta lankaa ja kolmesta sitten reilusti paksumpaa. Kertasin nämä keskenään.
Vasemmalla on luonnonmustaa kehrättynä hyvin epätasaiseksi säikeeksi. Kertaus mustalla saumurilangalla.
Paksun langan kehrääminen on minusta paljon vaikeampaa kuin ohuen. Yllättävää, mutta näin vain on. Pitää varmaan harjoitella lisää, ja sekös harmittaa – not.
