… Mutta ensiksi myöhästyneet hyvänjouluntoivotukset kaikille lukijoilleni, toivottavasti oli rauhaisaa ja massu tuli täyteen. Toisekseen toivottelen Onnellista ja Entistäkin Parempaa Uutta Vuotta!
Sitten se tunnustus: Olin saamaton. Ei ainuttakaan itse tehtyä joululahjaa tänä vuonna. Ei niin ensimmäistäkään. Nolottaa.
Muutenkin on ollut hyvin hiljaista käsityörintamalla. Ei ole ollut niitä maagisia lisätunteja tämän perheen äidin vuorokaudessa, ei. Miestä lukuunottamatta koko poppoo on sairastellut vuorollaan. En vaan voi käsittää miten nuo lapset jaksavat leikkiä ja telmiä 40 asteen kuumessa, kun itsellä meni jalat alta jo kun lukema oli nousussa ja näytti vasta 37, 8. Joulupukki oli antelias, liiankin, joten lastenhuoneessa oli tehtävä inventaariota reilulla kädellä. Lisäksi kaikki “oma aika” on mennyt kuntosalilla hikoillessa, jotta tuo vauvamahamakkara saisi kyytiä viimeinkin… Eipä siinä käsityöt ole kuin haaveissa.
Käsityöhaaveista puheenollen, suunnitteilla olisi kaikesta huolimatta parikin villatakkia/puseroa, itselle. Ensin pitäisi vaan kehrätä ne langat. Ja sitä ennen pitäisi olla edes jokseenkin selvillä malli, jotta osaisi tehdä oikeanlaista lankaa. Lehtiä on tänään pikaisesti selattu, mutta juuri sitä oikeaa mallia ei ole löytynyt. Tietenkään. Sehän tarkoittaa sitä, että pitää itse suunnitella, mikä tietää taas lukemattomia lisätunteja, kokeiluja, neulomista ja purkamista. Niin, että projektia siis pukkaa…
December 29th, 2006 at 22.18
Älä turhaan sulata vauvamakkaroita kuntosalilla, sillä rullahuovutus jaloilla on oivaa vatsatreeniä. Samalla voi hyvin neuloa rivin tai kaksi..
December 30th, 2006 at 14.57
Hei, en minäkään tehnyt ainuttakaan itse tehtyä lahjaa tänä vuonna. Ja tänään melkein itketti kun ostin lapselle valmiin hatun kaupasta. Mutta ei aina tartte jaksaa! 😉