Siiri on herännyt ymmärtämään sen, että kaikki maksaa. Toiset enemmän ja toiset vähemmän. Ja jos joku maksaa oikein paljon, niin se on sitten kymmenen rahaa.

– Äiti, onko meillä ollut kymmenen rahaa silloin, kun me ostettiin tämä talo?

Selitin, että rahaa voi lainata pankista, mutta se pitää maksaa kaikki takaisin.

– Siis pitääkö meidän antaa kymmenen rahaa sinne pankkiin?
– Juu, pitää.
– No, sittenhän meille ei jää yhtään rahaa!

Kerroin, että ei sitä rahaa tarvitse kerralla maksaa ja että työtä tekemällä saa lisää rahaa. Asia jäi kuitenkin askarruttamaan mieltä:

– Jos ei oo yhtään rahaa, ei voi ostaa mitään. Jos ei oo yhtään lippua, niin ei voi mennä Amerikkaan. Jos ei oo rahaa, niin ei voi mennä Helsinkiinkään. Jos ei oo lompakkoa, niin ei oo rahaa, eikä voi mennä kauppaan.
– Niin, ajattele. Ei voisi ostaa ruokaa. Mitä sitten syötäisiin?

Tyttö mietti hetken katsellen ikkunasta ulos ja totesi:

– Pensasta ja lunta. Lumi on kyllä aika kylmää. Hiekkaa ei voi laittaa suuhun. Hiekka on kyllä aika rajua. Jos syö taloa, niin silloin kyllä tulee posketa ja huulet kipeeksi.

This entry was posted on Friday, May 4th, 2007 at 9.30 and is filed under Lasten suusta. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.