Siiri oli pääsemässä ensimmäistä kertaa elämässään joelle mato-ongelle isänsä kanssa. Ensin oli kuitenkin syötävä päivällinen.

Isä: – Ensin täytyy syödä ruokaa, että jaksaa onkia. Onkiminen on kuule rankaa.
Siiri: – Eikä ole, sää höpötät.

Ruoalla kyselimme, mitä Siiri oikeastaan tietää onkimisesta.

Isä: – Tiedätkö, Siiri, miten ongitaan?
Siiri: – Laitetaan tonne maahan ja sitte annetaan itse kulkea jalat.
Isä: – Siis miten sitä ongitaan?
Siiri: – Kalat otetaan uimasta pois ja sitten otetaan käteen.
Isä: – Millä ne kalat otetaan?
Siiri: – Ongella ja sitte jugurttia.

Tähän asti meni kohtuullisen hyvin. Utelimme kuitenkin vielä, mitä onkiessa tapahtuu.

– Hevoset tulee kalojen luokse ja kalat tulee takaisin meille.
– Taloista tulee noita kiikkuja ja sitte vihreitä kaloja. Housuista tulee valkoisia kaloja.

(Niinpä, mitäs kyselette tyhmiä…)

Ruoan jälkeen Siiri vaati: “Lähdetään nyt sinne kalajoelle!”

This entry was posted on Tuesday, September 12th, 2006 at 7.35 and is filed under Lasten suusta. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.