Ajelimme kohti mummolaa. Takapenkillä oli pitkään hiljaista ja luulin lasten nukahtaneen. Kuuntelin rauhassa radiota, kun Siiri tuumaili ääneen:

– Sitä minä vaan ihmettelen, että mistä ne lapset oikein tulee.

Ällistyneenä käänsin radiota pienemmälle. Pää humisi kysymyksiä – Nytkö tämä asia jo tuli eteen? Mitä minä oikein sanon?

Näennäisen rauhallisesti kysyin Siiriltä: – Niin, mitä sinä sanoit?

– Niin, mummu siellä varmaan miettii, että isi, äiti, Siiri ja Topias, että mistähän kaukaa ne lapset on oikein tulossa. Leipookohan se mummu siellä jotain?

Huh, väärä hälyytys.

Samaisella ajomatkalla filosofoitiin enemmänkin:

– Minä olen naapurin Siiri.

– Isi ei kyllä ole balettitanssija…

Matkan loppuvaiheessa aika alkoi käydä jo pitkäksi:

– Äiti, onko meillä vielä pitkä matka?
– No, ei ole enää kuin 15 minuuttia.
– Sovittaisko, että 12?
– No, se voikin olla lähempänä totuutta.
– Jos on 14 minuuttia, niin sitten on kyllä pitkä matka.

Average Rating: 4.6 out of 5 based on 232 user reviews.

2 Responses to “”

  1. Palaga Says:

    Lasten kanssa on hauska matkustaa, näin lukijana. Mukavaa mummolareissua.

  2. Iida Says:

    Ihania keskusteluja! Kiitos päivän piristyksestä 😀

Leave a Reply

XHTML: You can use these tags: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

:mrgreen: :neutral: :twisted: :shock: :smile: :???: :cool: :evil: :grin: :oops: :razz: :roll: :wink: :cry: :eek: :lol: :mad: :sad: