Lapsia ulos pukiessani havahduin taas ihailemaan, miten ihania villavaatteita meidän naperot omistavat. Kiitos siitä kuuluu täysin äidilleni. Muutaman pipon ja lapaset olen itse lapsille tehnyt, mutta muuten mummu on kyllä pitänyt huolta siitä, ettei lapsia palele talvella.
Jo ennen Siirin syntymää äitini kutoi tulokkaalle maailman kauneimman villapuvun. Sittemmin lapset ovat saaneet nauttia mm. neulotusta ja virkatusta kastemekosta (myös minut on siinä kastettu), neulotusta unipussista ja villahaalarista. Ne kaikki on monien muiden ihanien vaatekappaleiden lailla on jo pakattu visusti talteen odottamaan omia lapsenlapsiani, mutta tässä muutama esimerkki tällä hetkellä käytössä olevista ihanuuksista.
Ensin ne villapuvut. (Siirin puvun väri on lähinnä oikeaa ensimmäisesä kuvassa.)
Molemmilla on asuun sopivat lapaset. Topiaksen lapaset ovat ihan perusmallia, mutta Siirin lapaset ovat puvun kanssa samaa sarjaa. Oikealla yksityiskohta Siirin takin selkäpuolelta.
Alkutalvesta sukkia ja lapasia sai aina etsiä kissojen ja koirien kanssa. Nyt niitä riittää joka lähtöön. Tässä tuoreimmat tulokkaat. Molempien lapasissa on vuori villahahtuvista. (Sininen lapanen on käännetty nurin, jotta vuori näkyisi.)
Lopuksi vielä pari puseroa molemmille:
Lopuksi vielä vauvapeitto, joka kovasta käytöstä huolimatta on edelleen priimakunnossa:
Eikä ole minunkaan tarvinnut koskaan neuleiden puutetta valittaa. Vaikka olen itsekin kutonut puseroita, suurin osa neuleistani on edelleen äitini käsialaa.
Kiitos äiti rakas!
February 18th, 2007 at 22.04
Onpa kauniita neuleita! Näkee että on taidolla ja rakkaudella tehty! Kyllä kelpaa pukea lämmintä ylle !
February 19th, 2007 at 10.21
Nämä on kyllä aivan ihania, laatu näkyy ja ovat todella kauniita. Ja niin tarpeellisia. Minunkin tyttären nimi on Siiri. 🙂
February 19th, 2007 at 13.22
Kylläpäs se teidän äiti edelleen tekee upeita juttuja. Aivan ihana tuo Siirin neulemekko!
February 19th, 2007 at 22.17
Aivan upeita neuleita! Ihanaa omistaa äiti ja vielä noin käteväkäsinen!