Kolmevuotiaalta ei kysymykset helpolla lopu. Kyllä on saanut sanojaan asetella tarkkaan, kun on vastaillut mm. näihin kysymyksiin:
“Miten voi rakastaa liian vähän?” (Radiosta soi Mamba: “Liian vähän sittenkin, liian vähän rakastin…”)
“Miten Topias on tehty?”
“Missä minä olen ollut silloin, kun minua ei ole ollut olemassa?”
“Miten minä olen päässyt sinne äitin masuun?”
“Miten ne vauvat pääsee sieltä masusta pois?”
“Missä teillä on ne vauvan siemenet?”
“Mitä sitten tapahtuu?”
Ja mikä pyörremyrsky käykään tytön päässä nyt, kun on puhuttu hautajaisista…
Average Rating: 4.6 out of 5 based on 268 user reviews.
May 17th, 2007 at 9.40
Se on uskomatonta miten paljon nuo lapset osaa kysellä ja nimen omaan noita vaikeita ja hyviä kysymyksiä. On äitillä ollut vastailemista 🙂
May 17th, 2007 at 10.33
😀
Kuulostaa niiin tutulta..
May 17th, 2007 at 14.53
Vaikeita kysymyksiä kertakaikkiaan. Ei aavistustakaan mitä itse olisin pystynyt vastaamaan 🙂
May 20th, 2007 at 23.21
“Missä minä olen ollut silloin, kun minua ei ole ollut olemassa?”
Itse aikoinani Siirin ikäisenä olin vuoren varma tästä asiasta: kun muut puhuivat ajasta ennen minua, muistutin, että olin minäkin olemassa, olin vain taivaassa kesälomalla!